Ilmastonmuutoksen torjuminen tapahtuu konkreettisilla teoilla, ei julistuksilla

Kotimainen ruoka on maailman parasta, puhtainta ja turvallisinta: toimet kotimaisen ruoantuotannon vahvistamiseksi ovat meidän kaikkien suomalaisten etu. Suomessa ruuan tuottamiseen käytetään hyvin vähän antibiootteja ja torjunta-aineita, lihamme on salmonellasta vapaata ja tuotanto eettisesti kestävää.

Suomalainen ruoka on huoltovarmuutemme kivijalka. Jokainen maa pyrkii turvaamaan riittävissä määrin omavaraista ruokatuotantoa eikä meidän Suomessa kannata olla liian sinisilmäisiä ruuan saannin suhteen myös poikkeustilanteissa. Jokaisen itsenäisen valtion velvollisuus on vastata kansalaistensa ruokaturvasta.

Ruokaketju työllistää Suomessa yhteensä 340 000 henkeä. Ruoka-ala tuottaa 9 prosenttia koko maan arvonlisäyksestä, vastaa 13 prosentista koko maan työllisistä ja kerryttää yli 9 miljardia euroa veroja ja muita veroluonteisia maksuja valtion ja kuntien kassaan.

Valinta kotimaisen ruuan puolesta on valinta ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin puolesta, suomalaisten turvallisuuden puolesta sekä suomalaisen työn puolesta. Tätä ei uskoisi, kun kuuntelee nykyistä keskustelua, jossa maataloutta syyllistetään milloin ilmastonmuutospaholaiseksi tai tukien varassa eläjäksi.

Suomalainen maatalous ei ole ongelma vaan osa ratkaisua ilmastonmuutoksessa ja ympäristöystävällisyydessä. Ilmastoteko on vähentää lihan syöntiä ja suosia suomalaista, mutta maito ja liha saavat kuulua jatkossakin suomalaisiin ruokapöytiin ilman rangaistusveroja. Yhden Thaimaan lennon hiilidioksidipäästöt vastaavat kohtuullista naudanlihan syöntiä vajaan kymmenen vuoden ajan.

Suomalainen maatalous ei kuluta niukkoja vesivarantoja maapallon kuivilla alueilla. Suomen viljelyolosuhteet ovat erityisen suotuisat nurmen tuotantoon ja nautojen nurmiruokinnalla muutetaan nurmirehua ihmiselle arvokkaaksi proteiiniksi. Samalla sidotaan hiilidioksidia maaperään ja vähennetään fosforikuormaa vesistöihin.

Suomen ruokaketjusta on mahdollista tehdä hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä mm. hiilensidonnan, biokaasun ja uuden teknologian käyttöönotolla. Tämä tapahtuu erityisesti kannustimien, tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä osaamisen kautta. Siis mahdollistamalla, ei rankaisemalla.

Esimerkiksi kohdennetulla palkkiolla voitaisiin metsittää ja ennallistaa suoksi heikkotuottoisia tai vaikeasti viljeltäviä turvepeltoja. 30 000 hehtaarin, joka vastaa Lempäälän kokoista aluetta, muuttaminen kosteikkometsäksi tai suoksi vastaa 250.000-400.000 henkilöauton vuotuisia päästöjä tai 2 miljoonan suomalaisen lentämisen ilmastovaikutuksia. Ilmastonmuutoksen torjuminen tapahtuu konkreettisilla teoilla, ei julistuksilla.

Suomalainen viljelijä ansaitsee reilun korvauksen työstään, joka on koko ruokaketjun perusta. Tarvitsemme tekoja maatalouden kannattavuuden kuntoon laittamiseksi. Suomalainen viljelijä ansaitsee arvostusta työlleen ja kannustusta ilmasto- sekä ympäristötekoihin, ei syyllistämistä. Kotimainen ruoka on vastaus suomalaisten turvallisuuteen ja globaaleihin ongelmiin.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin