Apteekkijärjestelmää ei saa romuttaa

Osana sääntelyn purkamiseen liittynyttä keskustelua Suomessa on viimevuosina pohdittu apteekkijärjestelmän uudistamista. Keskusteluun on haettu verrokkeja naapurista Ruotsista ja Norjasta, jossa apteekkien omistus on vapautettu ja tiettyjä reseptivapaita lääkkeitä voi ostaa ruokakaupoista. Suomessakin esitetyissä puheissa on luvattu esitettyjen vapautusten parantavan lääkkeiden saatavuutta ja alentavan niiden hintoja.  

Suomessa on noin 6800 asukasta yhtä apteekkia kohden. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa luku on noin 5400. Verrokkimaassa Ruotsissa apteekkeja on yksi 10 000 asukasta kohden. Huomionarvoista on, että länsinaapurissamme apteekkisääntelyn vapauttamisen jälkeen apteekkien määrä on kasvanut ainoastaan kaupungeissa. Haja-asutusalueilla apteekit ovat lähinnä vähentyneet.  

Lääkkeiden saavutettavuuden suhteen ei ole siis syytä olettaa, että apteekkien perustamisen vapauttamisen jälkeen apteekkeja ilmestyisi jokaiseen kadunkulmaan. Euroopan tasolla mitattuna Pohjoismaat ovat muista maista apteekkitiheyden suhteen pahasti jäljessä. Syy tälle löytyy pääosin ostoskäyttäytymisestämme: Pohjoismaissa ihmiset käyvät ostoksilla kauppakeskuksissa ja isoissa marketeissa. Kaupan keskittymien ulkopuolella apteekkien määrän on vaikea lisääntyä luonnollisesti.  

Lääkkeiden hintojen suhteen on muistettava, että apteekeilla ei ole osuutta lääkkeiden hinnoittelussa. Kaikkialla Euroopassa, missä valtio osallistuu lääkekustannusten maksuun, se tavalla tai toisella osallistuu myös lääkkeiden hinnanmuodostukseen. Suomessa lääkkeiden hinnoista päättävät lääkeyhtiöt, STM:n yhteydessä toimiva Lääkkeiden hintalautakunta sekä valtioneuvosto lääketaksa-asetuksen kautta.  

Yksinkertaisimpia ja varmimpia tapoja säästää yhteiskunnan ja kansalaisten varoja ja alentaa lääkkeiden hintoja on edistää hintakilpailua lääkeyhtiöiden välillä, muuttaa lääketaksaa tai lisätä uusia valmisteita apteekkien lääkevaihdon ja kilpailun piiriin.  

En ole valmis olemaan mukana romuttamassa suomalaista apteekkijärjestelmää, vaan haluan kehittää sitä tiiviinä osana terveydenhuoltoa: uudistamisen lähtökohtana on oltava asiakkaiden tarpeet, lääkitysturvallisuus, lääkkeiden hyvä saatavuus ja järjestelmän kokonaistaloudellisuus.   

Lisäksi meidän on pystyttävä hyödyntämään apteekeissa olevaa arvokasta osaamista nykyistä paremmin: tämän osaamisen hyödyntämisen tulisi olla kaikkien päättäjien yhteinen tavoite. Sillä ei nimittäin säästettäisi vain miljoonia euroja, vaan erityisesti lisättäisiin suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia.  

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin