LOGO

Minä rakastan tätä maata, kädenjälkiä ihmisten 

13.04.2019

Me suomalaiset teemme ison ratkaisun ja suunnanvalinnan vaalisunnuntaina. Annammeko äänemme vastakkainasettelulle vai eheän ja yhteistä ymmärrystä rakentavan Suomen puolesta? Rakennammeko Suomea kokonaisuutena vai Helsingin, Turun ja Tampereen ehdoilla? Mahdollistammeko hyvän talous- ja työllisyyskehityksen jatkumisen vai palaammeko takaisin näivettymisen ja työttömyyden tielle? 

Toivon, tulevaisuuden uskon ja yhteistyön on oltava Suomessa vahvempia kuin pelko, epäluulo ja vastakkainasettelu. Koko Suomi ja meidät kaikki suomalaiset on pidettävä mukana niin, että hyvän elämän edellytykset ovat olemassa lompakon paksuudesta tai postinumerosta riippumatta. Jatkossakin kakku on leivottava ensin ennen kuin riennetään jakamaan vastuuttomasti. 

Vuosina 2011-2015 menetimme 100 000 työpaikkaa kun taas vuodesta 2015 lähtien on syntynyt 140 000 työpaikkaa lisää. Entistä useammassa perheessä taloudellinen toimeentulo on noussut merkittävästi ja eriarvoisuus on siten vähentynyt. Samalla Suomen velkaantuminen on pysähtynyt. Suomessa on tehty talouspolitiikan historiaa ja kilpailukykymme on parantunut dramaattisesti. Suomen vienti vetää jälleen. Miten tästä eteenpäin? 

Aiempaa paremmista lähtökohdista huolimatta tulevaisuudessa on myös tummia pilviä. Suomalainen väestömme ikääntyy ja työikäistemme määrä vähenee. Entistä pienemmällä joukolla on rahoitettava entistä suuremman joukon palvelut ja etuisuudet. Meidän on ponnisteltava, että työ kohtaa tekijänsä entistä paremmin ja entistä useampi työikäinen on myös työkykyinen eikä kukaan syrjäydy. Se tarkoittaa satsauksia mm. liikunta- ja tukielinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä mielenterveyspalveluihin. Kulttuurilla ja liikunnalla on tässä suuri merkitys. 

Iso potentiaali on osatyökykyisissä. Tämän potentiaalin hyödyntäminen edellyttää joustoa työehtoihin sekä palkkatuen ja sosiaaliturvan yhdistämistä. Työmarkkinoille on saatava lisää herkkyyttä reagoida muutoksiin ja dynaamisuutta. Paikallinen sopiminen on tähän hyvä työväline, kun se tapahtuu molempien osapuolten hyväksymänä ja tasa-arvoisista lähtökohdista. Sosiaaliturvauudistus on tehtävä niin, että kannustinloukut puretaan täysin – työnteon täytyy olla aina kannattavampaa kuin joutenolo. Työvoiman vähentymistä paikkaamaan tarvitsemme myös lisää hallittua työperäistä maahanmuuttoa, esimerkiksi vanhusten hoivaan. 

Jotta suomalainen työ käy kaupaksi jatkossa entistä parempaan hintaan, on Suomen kilpailukykyä ja edellytyksiä luoda aiempaa suurempaa arvonlisää parannettava. Suomi pärjää vain koulutuksella ja osaamisella. Perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, joten sinne tehtävät satsaukset ovat tuottavimpia. Osaaminen tarvitsee jatkuvaa päivittämistä, joten myös oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen tarvitsemme lisää resursseja. Perustutkimus luo pitkän aikavälin pohjaa menestymiselle. Yrityksissä ratkaistaan kuitenkin se, löytyykö meiltä tuotteita ja palveluita, jotka käyvät kaupaksi. Siksi on luotava kannusteita yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestoinneille. 

Uudet työpaikat ovat syntyneet tasaisesti eri puolille Suomea ja hyvä niin. Jatkossakin yrityksillä ja työnteolla täytyy olla edellytykset maakuntien Suomessa. Logistiikka ja saavutettavuus ovat tässä ehdoton edellytys. Tiemme ja rautatiemme ovat luvattoman heikossa kunnossa. Valtio ja kunnat käyttävät vain 40 prosenttia liikennemenoihin niistä tuloista mitä valtio kerää autoilijoilta. Autoilua ja liikkumista ollaan kyllä helposti kurittamassa veroilla ja maksuilla, mutta liikkumisesta kerätyistä tuloista täytyy käyttää oikeudenmukainen osuus infran parantamiseen ja kunnossapitoon. Suomi menestyy vain, kun pyörät pyörivät. Liikkuminen tapahtuu jatkossa entistä vähäpäästöisemmin, mutta muutos puhtaampaan suuntaan tapahtuu kannustamalla ja mahdollistamalla, ei kielloilla tai syyllistämällä. 

Kun Suomen talouden perusta on kunnossa, on meillä mahdollisuuksia kipeästi kaivattuihin parannuksiin. Luottamus ja turvallisuus ovat hyvinvoivan yhteiskunnan perusta. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että poliisi turvaa arkea kaikkialla Suomessa. Meidän on voitava luottaa siihen, että jokainen saa ansaitsemansa arvokkaan ja turvallisen vanhuuden, johon kuuluu hyvä hoiva niin kotona kuin hoitolaitoksissa.  

Tulevan eduskunnan tulee säätää riittävä hoitajamitoitus ja tukittava porsaanreiät, joilla mitoituskriteerejä kierretään. Lääkäriin ja terveydenhoitajalle on päästävä viivytyksettä ja yhdenvertaisesti. Siksi tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Tehtyä sote-uudistuksen valmistelutyötä ei saa heittää hukkaan tai jättää hallitsemattomasti kuntien ja kuntayhtymien vapaaehtoisen kehittämisen varaan. Kotikunta-maakuntamalli antaa edelleen parhaan ja nopeimman väylän edetä hallinnon yksinkertaistamisessa, sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiossa sekä perusterveydenhuoltoon satsaamisessa. Sote-palveluissa on oltava vahva julkinen perusta, jota täydennetään yksityisellä ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. Sääntöjen on oltava kaikille toimijoille samat ja niitä on valvottava asianmukaisesti. Maksajan eli julkisen sektorin tulee olla isäntänä kuskin paikalla. 

Samalla kun laitamme kotipesämme asiat kuntoon, on meidän kannettava myös globaalia vastuuta. Ilmastonmuutos on aikakautemme suurimpia kysymyksiä. Meillä Suomessa on paljon annettavaa. Kestävä ja vastuullinen metsänhoito sekä maatalous ovat ratkaisuja, eivät ongelmia. Pahinta ilmaston kannalta olisi ajaa maailman puhtain teollinen tuotantomme pois Suomesta. Rohkealla puhtaan teknologian kehittämisen etunojalla saavutamme kilpailuetua ja vientimahdollisuuksia sekä teemme kokoamme suuremman vaikutuksen ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

Reiluus, inhimillisyys, luottamus. Niiden varaan minun Suomeni rakentuu. Onnellinen ja turvallinen kotiseutu tehdään yhdessä. Keskustan vaalilaulun sanoin: Minä rakastan tätä maata, se on karu ja kaunis niin. Sanoin kuvata en sitä saata, sitä sydän vain ymmärtää.